Yhteisötaiteilija Merja Pennanen tuo alueelle lasten- ja nuorten kiertävää teatteria

Esiintyjä-ohjaaja-yhteisötaiteilija Merja Pennanen näkee maakuntateatterin tärkeänä toimijana ja teatterin eri-ikäisten kohtaamispaikkana.

Kun Merja Pennanen muutti työn perässä Joensuuhun kymmenisen vuotta sitten, hän ei ajatellut jäävänsä paikkakunnalle pysyvästi, mutta toisin kävi. 

Joensuun kaupunginteatterissa hän aloitti vuonna 2013 Suomen ensimmäisenä maakuntateatteriin palkattuna yhteisötaiteilijana. 

– Silloin toiveena oli uudet esitysmuodot ja yleisöt sekä maakunnissa tapahtuvan alueteatteritoiminnan kehittäminen. Mun mielestä ne ovat erittäin hyviä tavoitteita edelleenkin. 

Sittemmin Pennanen työskenteli Pohjois-Karjalan läänintaiteilijana, maakuntaliiton kulttuuri- ja hyvinvointihankkeen projektipäällikkönä sekä taiteilijana eri taideproduktioiden ja kehityshankkeiden parissa.

Tänä keväänä Pennanen on jälleen palannut Joensuun kaupunginteatterille töihin yhteisötaiteilijan tittelillä, sopimukseen kuuluu myös kahden näytelmän ohjaaminen ensi syksyksi.  

Maalarikissat kiertueella Joensuussa

Merja Pennasen tuorein ja rakkain produktio on Maalarikissat, jonka vierailuesitykset saapuvat Joensuun kaupunginteatteriin 15.3.–20.4.2024. Lasten fantasiaseikkailua esitetään kahdeksan kertaa väistötilanäyttämöllä Carelicumin auditoriossa. Esitys kiertää myös Helsingissä ja Lappeenrannassa.  

Maalarikissojen idea lähti lukuhetkistä oman lapsen kanssa.

– Maalarikissat oli minusta ja lapsesta hieno kirja. Teatterintekijänä se jäi kutkuttamaan, että miten sen kissojen maailman voisi tuoda näyttämölle. Pyysin Sanna Kärkkäisen mukaan ja miettimään muuta työryhmää.  

Pohjois-Karjalan maakuntarahaston puolivuotisella apurahalla esitystä päästiin tekemään monitaiteellisen työryhmän voimin. 

Maalarikissoissa Nikolai Tiitisen videoanimaatiot ovat olennainen osa lavastusta ja kissojen maailmaa sekä esityksen maagista tunnelmaa. Lopputulos syntyi monitaiteellisessa vuorovaikutuksessa. 

– Se oli todella mielenkiintoista, kun pohdimme että miten saisimme ne videoanimaatiot toimimaan esityksessä. Kumpi tulee ensin, näyttelijän työ vai video? 

Maalarikissat on suunnattu perheen pienimmille. Tekijät ovat kuitenkin pyrkineet siihen, että aikuinenkin voi nauttia lapsen kanssa esityksestä rennosti ja rauhassa. Esitys sopii myös monen kieliselle yleisölle ja vaikka lapsen ensimmäiseksi teatterikokemukseksi, sillä se painottuu visuaaliseen kerrontaan. 

Lapsille ja nuorille kiertävää teatteria 

Syksyksi 2024 Merja Pennanen ohjaa Sotta Pyttynen -lastennäytelmän ja devising-menetelmällä syntyvän esityksen. Molemmat esitykset kiertävät eri puolilla maakuntaa.

Toinen esityksistä valmistuu työryhmälähtöisesti nuorille. 

– Esitystä ideoitaessa haastatellaan nuoria ja otetaan heitä mukaan prosessiin. Esitysmuodossa on myös mahdollisesti osallistavia elementtejä. Teeman valinnan jälkeen työryhmässä lähdetään työstämään esitystä eteenpäin. 

Sotta Pyttynen kiertää puolestaan maakunnan alueella isoimmissa päiväkodeissa ja kulttuuritiloissa. Käsikirjoituksessa aikuisen ja lapsen roolit ovat kääntyneet hullunkurisesti ylösalaisin.  

– Mitä me aikuiset voidaan oppia lapsen maailmasta ja leikkimisestä – se on hauskaa! Harjoitukset ovat alkaneet, lavasteet ovat jo pitkällä, ääniä ja musiikkia mietitään. Nyt kun näyttelijät tulevat mukaan, niin tämä muuttuu lihaksi. 

Teatteri kohtaamisen paikkana

Kymmenen vuoden aikana taideala on Merja Pennasen mukaan kehittynyt paljon. 

– Jos tittelini on tällä hetkellä yhteisötaiteilija, niin tuntuu että se on juurtunut vähän enemmän meidän taidekentällemmekin. Nykyään halutaan työskennellä enemmän yhteisöjen kanssa ja löytää erilaisia taiteen tekemisen tapoja, mikä tuo ihmisiä yhteen.   

Pennanen on yksi Teatteri Ilmi Ö -osuuskunnan perustajajäsenistä. Se on tehnyt esimerkiksi alueellisia yhteisötaideprojekteja, joihin eri-ikäiset ihmiset on otettu mukaan. 

Pennasen mielestä erilaisista kehityshankkeista voisi ottaa hyviä asioita jatkoon. 

– Se voi avata teatterin ovia lisää, jos ihmiset pääsevät kokijoiksi tai tekijöiksi. Uskon, että teatteri elää hetkessä ja siitä vuorovaikutuksesta, mikä meillä on yhteiskunnan kanssa. 

Teatteri voi hänen mukaansa olla kohtaamisen paikka, missä voidaan tuoda eri näkökulmia näkyviksi ja tarjota paikka keskustelulle. Ympäristönä se voi voimaannuttaa ja rauhoittaa. 

– Teatteri voi olla nuorille ihan omankin kokemukseni mukaan se paikka, missä pääsee ilmaisemaan itseään ja löytämään niitä samanhenkisiä ihmisiä ja saamaan omia voimavaroja käyttöön. 

Maakuntateatterit tärkeitä toimijoita

Millä luovan alan tekijä itseänsä ravitsee, ja mistä saa inspiraatiota ja pitää itsensä vireessä?  

– Mulle se on työryhmä, jonka kanssa tekee, pääsee miettimään, haltioitumaan ja tekemään yhdessä. Monitaiteellinen työskentely eri taidealojen ammattilaisten kesken on ollut sellainen puffapöytä, mistä voi käydä tankkaamassa. 

Pennaselle tuttuja ovat niin teatterin vapaa kenttä kuin maakuntateatterikin. Vapaalla kentällä suurin ponnistus on pohtia kunkin produktion resursseja ja tuotantoa.  

– Sen takia osaa myös arvostaa tällaista kaupunginteatterin instituutiota ja sen tarjoamia puitteita. Se mahdollistaa sen, että voi keskittyä olennaiseen ja kehittää sisältöä eteenpäin.  

Maakuntateatterit ovat myös tärkeitä toimijoita omalla alueellaan. 

– Koen hirveän tärkeäksi sen, että meillä on taide- ja kulttuuritarjontaa eri puolilla Suomea. Ja että eri puolilla maakuntaa olisi mahdollista päästä taiteen ja kulttuurin äärelle sekä tekijänä että kokijana. 

Merja Pennanen 

• • 47-vuotias, syntynyt Pielavedellä Pohjois-Savossa. 
  • Perheeseen kuuluu hollantilainen puoliso ja lapsi (s. 2015).
  • Harrastaa kulttuurimatkoja, peruslapsiarkea, hiihtämistä ja pitkiä aamukahveja. 
  • 2002 teatteri-ilmaisun ohjaaja, Metropolia.
  • 22-vuotiaan Teatteri Ilmi Ö -teatteritaiteen osuuskunnan perustajajäsen. 
  • 2012 teatteriopettaja, Teatterikorkeakoulu. Lasten- ja aikuisten teatteritaiteen perusopetuksen opettaja, opettanut myös tulevia teatteri-ilmaisun ohjaajia Metropoliassa. 
  • 2010–2012 Rovaniemen alueteatterin kuraattori. 
  • 2013–2015 ja 2018–2020 ja 2023 Joensuun kaupunginteatterin yhteisötaiteilija. Luotsannut useita hankkeita, kuten “Polkuja teatteriin” ja “Tähtikartta” -hanketta Joensuun kaupunginteatterissa.
  • 2017–2018 Pohjois-Karjalan läänintaiteilija.
  • 2021–2022 Maakuntaliiton Kulttuurista hyvinvointia –hankkeen projektipäällikkö.