#MyRonjaDay – kapellimestari Eve Pietarinen 

Kapellimestari Eve Pietarisen harjoituspäivä sisälsi perkussioiden soittoa, studiotyöskentelyä ja lauluharjoitusten vetämistä. Hän on säveltänyt Ronja Ryövärintyttäreen seitsemän tarttuvaa biisiä.

Kun näyttelijöiden kanssa pidettiin ensimmäiset Ronja Ryövärintyttären lauluharjoitukset, kapellimestari Eve Pietarinen oli jo pitkään työskennellyt tuotannon parissa. 

Ronjan kappaleet piti toimittaa Astrid Lindgren Companylle hyväksyttäväksi alkusyksystä 2024. Tätä ennen hänen oli sävellettävä seitsemän kappaletta.

– Olen tietoisesti säveltänyt kansanmusiikkipainotteisesti. Teatteriesityksessä kappaleiden taustat soitetaan nauhalta, mutta laulu on osa live-esitystä, Pietarinen kertoo. 

Studiossa musiikin sovitus ja äänitystyö toteutettiin yhdessä äänisuunnittelija Antti Männikön kanssa. Heidän monipuolisen instrumenttitaitonsa lisäksi studiobändissä soittavat ja laulavat kansanmuusikko Tellu Turkka (moraharppu) ja tanssija-muusikko Noora Arola (konserttikantele). 

Tärkeä klassikkosatu

Tämä on jo toinen kerta, kun Pietarinen työstää Lindgrenin klassikkosatua. Vuonna 2011 hän vastasi musiikista ja näytteli Kalju-Pietua Teatteri-Traktorin Ronja Ryövärintyttäressä. 

– Ronja on ollut minulle tärkeä tarina lapsesta asti. Oli innostavaa lähteä tekemään sitä uudestaan tämän ryhmän kanssa.

Harjoitusvaiheessa biisit käydään läpi kohtaus kohtaukselta ja lyödään lukkoon, mitä on ennen biisiä ja sen jälkeen. 

– Nyt on menossa mukava vaihe, kun asiat ovat valmistuneet ja pääsemme harjoittelemaan. Näin kuulee parhaiten, miten eri ideat ja sävellykset toimivat käytännössä.

Päivän lauluharjoituksissa käydään läpi ”Olen nähnyt ryövärin” eli Matiaksen boostaus, ”Kevätlaulu” ja loppulaulu.

Ykkösellä purkkiin

Ennen studioon paluuta harjoitusten demot äänitetään, mukaan lukien männiäisten perkussiot koreografi Ulla Päivikölle. 

Studiossa Pietarinen esittelee käsityönä valmistettua udu-nimistä nigerialaista keramiikkarumpua. 

Lämmiteltyään hetken ja keskusteltuaan Männikön kanssa Pietarinen alkaa etsiä sopivia rytmejä männiäisille. Udu mikitetään, ja pian nauhoitus on käynnissä – purkkiin se menee tietenkin ykkösellä. 

Seuraavaksi vuorossa on pandeiro, brasialainen rytmisoitin, jota soitetaan peukalolla ja sormenpäillä. Usein pandeirolla säestetään capoeiran, tanssillisen itsepuolustuslajin, liikkeitä. 

Lopuksi vuorossa on bassolinjan äänitys ”Olen nähnyt ryövärin” -biisiin eli Matiaksen boostaukseen. Hetken harjoittelun jälkeen Pietarinen soittaa harjoitusäänitteelle syntetisaattori-basson, ykkösellä taas. 

Rytmit haltuun 

Suurella näyttämöllä näyttelijöiden ja esiintyjien harjoitukset käynnistyvät äänen- ja kehonavauksella. Pietarinen jakaa nuotit ja kuunteluttaa harjoitusnauhan. “Matiaksen boostaus”-biisin rytmi menee heti jalkojen alle niin, että tanssijat alkavat jo ensikuulemalta tanssia niiden tahtiin. 

– Tässä biisissä esiintyjillä on myös tuopit, joilla tehdään sellainen perkussiivinen koreografia”, Pietarinen esittelee selvästi innostuneelle ryhmälle.

Sitten alkaa biisin läpikäynti ja stemmojen harjoittelu.  

Kun Pietarinen on harjoittanut ryhmää useamman harjoituksen verran, ohjaaja Tuomo Aitan ja koreografi Ulla Päivikön työt alkavat. Lopputulos nähdään Ronja Ryövärintyttären ensi-illassa 30.4. Joensuun kaupunginteatterin suurella näyttämöllä.

#MyRonjaDay-sarjassa seurataan Ronja Ryövärintyttären tekijöiden päivää harjoituksissa. Kapellimestari Eve Pietarisen päivää seurattiin harjoituskauden alussa. Katso video teatterin sosiaalisesta medista Facebookista tai Instagrmista @teatterijns!